Psalms 18:1-30:12 Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. (:2) Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.

Finnish⁽ⁱ⁾ ¹ Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. (H18:2) Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani. ² Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni. ³ Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani. ⁴ Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun. ⁵ Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun. ⁶ Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa. ⁷ Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui. ⁸ Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät. ⁹ Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla. ¹⁰ Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä. ¹¹ Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli. ¹² Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla. ¹³ Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla. ¹⁴ Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä, ¹⁵ Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta. ¹⁶ Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä. ¹⁷ Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat. ¹⁸ Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni. ¹⁹ Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun. ²⁰ Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen. ²¹ Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan. ²² Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää. ²³ Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä. ²⁴ Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä. ²⁵ Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen. ²⁶ Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet. ²⁷ Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat. ²⁸ Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni. ²⁹ Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse. ³⁰ Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat. ³¹ Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme? ³² Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi. ³³ Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle. ³⁴ Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään. ³⁵ Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi. ³⁶ Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet. ³⁷ Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan. ³⁸ Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla. ³⁹ Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan. ⁴⁰ Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani. ⁴¹ He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä. ⁴² Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta. ⁴³ Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua. ⁴⁴ Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun. ⁴⁵ Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä. ⁴⁶ Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty! ⁴⁷ Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni; ⁴⁸ Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä. ⁴⁹ Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen, ⁵⁰ Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti. ¹⁹ ¹ Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. (H19:2) Taivaat ilmoittavat Jumalan kunnian, ja vahvuus julistaa hänen kättensä teot. ² Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle tiedon. ³ Ei ole kieltä eikä puhetta, kussa ei heidän äänensä kuulu. ⁴ Heidän nuoransa käy ulos kaikkiin maihin, ja heidän puheensa maailman ääreen asti: auringolle hän pani majan heissä. ⁵ Ja hän käy ulos kammiostansa niinkuin ylkä, ja riemuitsee niinkuin sankari tietä juostaksensa. ⁶ Hän käy ylös taivasten lopulta ja juoksee ympäri hamaan niiden loppuun jälleen; ja ei ole mitään peitetty hänen lämpimänsä edestä. ⁷ Herran laki on täydellinen ja virvoittaa sielut: Herran todistus on vahva ja tekee yksinkertaiset taitaviksi. ⁸ Herran käskyt ovat oikiat ja ilahuttavat sydämet: Herran käskyt ovat kirkkaat ja valistavat silmät. ⁹ Herran pelko on puhdas ja pysyy ijankaikkisesti: Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat, ¹⁰ Ne ovat kalliimmat kultaa ja kaikkein parasta kultaa, ja makeammat hunajaa ja mesileipiä. ¹¹ Sinun palvelias myös niissä opetetaan: ja joka niitä pitää, hänellä on suuri palkka. ¹² Erhetykset kuka ymmärtää? anna minulle anteeksi salaiset rikokset. ¹³ Varjele myös palvelias ylpeistä, ettei he minua hallitsisi; niin minä olen viatoin ja nuhteetoin suuresta pahasta teosta. ¹⁴ Kelvatkoon sinulle minun suuni puheet, ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäs, Herra, minun vahani ja minun Lunastajani! ²⁰ ¹ Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. (H20:2) Herra kuulkoon sinua hädässäs, Jakobin Jumalan nimi sinua varjelkoon! ² Hän lähettäköön sinulle apua pyhästä ja Zionista sinua vahvistakoon! ³ Hän muistakoon kaikki ruokauhris, ja sinun polttouhris olkoon lihavat, Sela! ⁴ Hän antakoon sinulle, mitä sinun sydämes anoo, ja päättäköön kaikki aivoitukses! ⁵ Me kerskaamme sinun avustas, ja meidän Jumalamme nimessä me ylennämme lippumme: Herra täyttäköön kaikki sinun rukoukses! ⁶ Nyt minä tunnen Herran voideltuansa auttavan, ja häntä kuulevan pyhästä taivaastansa: hänen oikia kätensä auttaa voimallisesti. ⁷ Nämät uskaltavat rattaisiin ja oreihin; mutta me muistamme Herran Jumalamme nimeä. ⁸ He ovat kukistetut ja langenneet; mutta me nousemme ja pystyällä seisomme. ⁹ Auta Herra! Kuningas meitä kuulkaan, kuin me huudamme. ²¹ ¹ Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. (H21:2) Herra, Kuningas riemuitsee sinun voimassas: ja kuinka suuresti hän iloitsee avustas! ² Hänen sydämensä halun sinä annat hänelle, etkä kiellä, mitä hänen suunsa anoo, Sela! ³ Sillä sinä ennätät hänen hyvällä siunauksella: sinä panet kultaisen kruunun hänen päähänsä. ⁴ Hän anoi elämää sinulta, niin sinä annoit hänelle pitkän ijän aina ja ijankaikkisesti. ⁵ Hänellä on suuri kunnia sinun avustas: sinä panet ylistyksen ja kaunistuksen hänen päällensä. ⁶ Sillä sinä asetat hänen siunaukseksi ijankaikkisesti: sinä ilahutat hänen kasvois edessä ilolla. ⁷ Sillä Kuningas turvaa Herraan: ja Ylimmäisen laupiudessa ei hän horju. ⁸ Sinun kätes löytää kaikki vihollises: sinun oikia kätes löytää ne, jotka sinua kadehtivat. ⁹ Sinä panet heitä niinkuin kuumaan pätsiin sinun vihas aikana: Herra nielee heitä vihassansa, ja tuli syö heitä. ¹⁰ Heidän hedelmänsä sinä kadotat maan päältä, ja heidän siemenensä ihmisten lapsista. ¹¹ Sillä he ajattelivat tehdä sinulle pahaa: he pitivät neuvoa, jota ei he voineet täyttää. ¹² Sillä sinä teet heitä olkapääksi: sinä tarkoitat jänteelläs heidän kasvojansa vastaan. ¹³ Herra, ylennä sinuas väkevyydessäs; niin me veisaamme ja kiitämme sinun voimaas. ²² ¹ Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. (H22:2) Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana. ² Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene. ³ Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa. ⁴ Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä. ⁵ Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään. ⁶ Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse. ⁷ Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät. ⁸ Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen. ⁹ Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. ¹⁰ Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. ¹¹ Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa, ¹² Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri. ¹³ Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura. ¹⁴ Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani. ¹⁵ Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun. ¹⁶ Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani. ¹⁷ Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta. ¹⁸ He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa. ¹⁹ Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni! ²⁰ Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta. ²¹ Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista. ²² Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa. ²³ Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen! ²⁴ Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä. ²⁵ Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät. ²⁶ Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti. ²⁷ Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat. ²⁸ Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita. ²⁹ Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät. ³⁰ Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin. ³¹ He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee. ²³ ¹ Davidin Psalmi. Herra on minun paimeneni: ei minulta mitään puutu. ² Hän kaitsee minua viheriäisessä niityssä, ja vie minua virvoittavan veden tykö. ³ Minun sieluni hän virvoittaa: hän vie minun oikialle tielle, nimensä tähden. ⁴ Ja vaikka minä vaeltaisin pimiässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahuutta, ettäs olet kanssani: sinun vitsas ja sauvas minun tukevat. ⁵ Sinä valmistat minulle pöydän vihollisteni kohdalle: sinä voitelet minun pääni öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. ⁶ Hyvyys ja laupius noudattavat minua kaiken elinaikani, ja minä saan asua Herran huoneessa ijankaikkisesti. ²⁴ ¹ Davidin Psalmi. Herran on maa, ja kaikki mitkä siinä ovat, maan piiri ja ne jotka sen päällä asuvat. ² Sillä hän on perustanut sen merten päälle, ja virtain päälle sen vahvistanut. ³ Kuka astuu Herran vuorelle? ja kuka taitaa seisoa hänen pyhässä siassansa? ⁴ Jolla viattomat kädet ovat ja on puhdas sydämestä, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin, ⁵ Se saa siunauksen Herralta, ja vanhurskauden autuutensa Jumalalta. ⁶ Tämä on se sukukunta, joka häntä etsii, joka kysyy sinun kasvojas, Jakob, Sela! ⁷ Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi, kunnian Kuninkaan mennä sisälle. ⁸ Kuka on kunnian Kuningas? se on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra voimallinen sodassa. ⁹ Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi, kunnian Kuninkaan mennä sisälle! ¹⁰ Kuka on kunnian Kuningas? se on Herra Zebaot, hän on kunnian Kuningas, Sela! ²⁵ ¹ Davidin Psalmi. Sinun tykös, Herra, ylennän minä sieluni. ² Minun Jumalani! sinuun minä turvaan, älä salli minua häväistä, ettei minun viholliseni iloitsisi minusta. ³ Sillä ei yksikään tule häpiään, joka sinua odottaa; mutta irralliset pilkkaajat saavat häpiän. ⁴ Herra, osoita minulle sinun ties, ja opeta minulle sinun polkus. ⁵ Johdata minua totuudessas, ja opeta minua; sillä sinä olet Jumala, joka minua autat, yli päivää minä odotan sinua. ⁶ Muista, Herra, laupiuttas ja hyvyyttäs, joka maailman alusta on ollut. ⁷ Älä muista nuoruuteni syntejä ja ylitsekäymistäni; mutta muista minua sinun laupiutes jälkeen, sinun hyvyytes tähden, Herra! ⁸ Herra on hyvä ja vakaa, sentähden saattaa hän syntiset tielle. ⁹ Hän johdattaa oikeudella raadollisen, ja opettaa siveille hänen tiensä. ¹⁰ Kaikki Herran tiet ovat hyvyys ja totuus niille, jotka hänen liittonsa ja todistuksensa pitävät. ¹¹ Sinun nimes tähden, Herra, ole armollinen minun pahalle teolleni, joka suuri on. ¹² Kuka on se mies, joka Herraa pelkää? sillä hän opettaa parhaan tien. ¹³ Hänen sielunsa asuu hyvyydessä, ja hänen sikiänsä omistaa maan. ¹⁴ Herran salaisuus on niillä, jotka häntä pelkäävät, ja liittonsa ilmoittaa hän heille. ¹⁵ Minun silmäni katsovat alati Herraa, sillä hän kirvoittaa minun jalkani verkosta. ¹⁶ Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen; sillä minä olen yksinäinen ja raadollinen. ¹⁷ Minun sydämeni murheet ovat moninaiset: vie siis minua ulos tuskistani. ¹⁸ Katsos minun vaivaisuuteni ja raadollisuuteni puoleen, ja anna kaikki minun syntini anteeksi. ¹⁹ Katsos, kuinka monta vihollista minulla on? ja sulasta kateudesta he minua vihaavat. ²⁰ Varjele minun sieluni ja vapahda minua, älä laske minua häpiään; sillä sinuun minä turvaan. ²¹ Vakuus ja oikeus varjelkoon minua; sillä minä odotan sinua. ²² Jumala, vapahda Israel kaikista tuskistansa. ²⁶ ¹ Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele. ² Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni. ³ Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas. ⁴ En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia. ⁵ Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä. ⁶ Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä, ⁷ Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan. ⁸ Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu. ⁹ Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa, ¹⁰ Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat. ¹¹ Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen! ¹² Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa. ²⁷ ¹ Davidin Psalmi. Herra on minun valistukseni ja autuuteni, ketä minä pelkään? Herra on henkeni väkevyys, ketä minä vapisen? ² Sentähden, vaikka pahat, vainolliseni ja viholliseni, lähestyvät minun lihaani syömään, täytyy heidän kuintenkin itseänsä loukata ja langeta. ³ Ja vaikka sotaväki saartais minua, niin ei sydämeni sentähden pelkäisi; ja jos sota nousis minua vastaan, minä turvaan sittekin häneen. ⁴ Yhtä minä Herralta anon, sitä minä pyydän, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: että minä näkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hänen templiänsä etsisin. ⁵ Sillä hän peittää minua majassansa pahana aikana: hän kätkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle. ⁶ Ja hän korottaa nytkin minun pääni vihollisteni ylitse, jotka ympärilläni ovat; niin minä uhraan hänen majassansa kiitosuhria: minä veisaan ja laulan Herralle. ⁷ Herra, kuule minun ääneni, koska minä huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua. ⁸ Minun sydämeni sanoo sinulle tämän sinun sanas: etsikäät minun kasvojani! sentähden minä etsin, Herra, sinun kasvojas. ⁹ Älä peitä kasvojas minulta, ja älä sysää pois palveliaas vihassas; sillä sinä olet minun apuni: älä minua hylkää, älä myös minua anna ylön, minun autuuteni Jumala. ¹⁰ Sillä minun isäni ja äitini hylkäsivät minun; mutta Herra korjasi minun. ¹¹ Herra, osoita minulle sinun ties, ja johdata minua oikiaa polkua, minun vihollisteni tähden. ¹² Älä anna minua vihollisteni tahtoon; sillä väärät todistukset seisovat minua vastaan ja tekevät häpeemättä vääryyttä. ¹³ Mutta minä uskon kuitenkin näkeväni Herran hyvyyttä eläväin maalla, ¹⁴ Odota Herraa, ole hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa sinun sydämes: ja odota Herraa. ²⁸ ¹ Davidin Psalmi. Koska minä huudan sinua, Herra, uskallukseni, niin älä vaikene minulle; etten, koska sinä vaikenisit minulle, minä tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät. ² Kuule minun rukoukseni ääni, koska minä huudan sinua, kuin minä nostan käteni sinun pyhää kuorias päin. ³ Älä anna minun tulla jumalattomain ja pahointekiäin sekaan, jotka lähimmäistensä kanssa puhuvat ystävällisesti, vaan pahuutta on heidän sydämissänsä, ⁴ Anna heille heidän työnsä jälkeen ja heidän pahan menonsa perään: anna heille heidän kättensä töiden perään, maksa heille heidän ansionsa perästä. ⁵ Sillä ei he ota vaaria Herran töistä, eikä hänen käsi-aloistansa; sentähden rikkoo hän heitä ja ei rakenna heitä. ⁶ Kiitetty olkoon Herra; sillä hän on kuullut minun rukoukseni äänen. ⁷ Herra on minun väkevyyteni ja kilpeni, häneen minun sydämeni toivoo, ja minä olen autettu; ja minun sydämeni riemuitsee, ja minä kiitän häntä veisullani. ⁸ Herra on heidän väkevyytensä; hän on väkevä, joka voideltuansa auttaa. ⁹ Auta kansaas ja siunaa perimistäs, ja ravitse heitä ja korota heitä ijankaikkisesti. ²⁹ ¹ Davidin Psalmi. Tuokaat Herralle, te väkevät, tuokaat Herralle kunnia ja väkevyys. ² Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia: kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa. ³ Herran ääni käy vetten päällä: kunnian Jumala pauhaa, suurten vetten päällä. ⁴ Herran ääni käy voimassa: Herran ääni käy suuressa kunniassa. ⁵ Herran ääni särkee sedripuut, ja Herra särkee sedripuut Libanonissa. ⁶ Hän hyppäyttää heitä niinkuin vasikan, sekä Libanonin että Sirionin, niinkuin nuoren yksisarvisen. ⁷ Herran ääni leikkaa niinkuin tulen liekki. ⁸ Herran ääni häälyttää korven, ja Herra liikuttaa Kadeksen korven. ⁹ Herran ääni saattaa peurat poikimaan, ja paljastaa metsät: ja hänen templissänsä pitää koko hänen joukkonsa sanoman hänelle kunnian. ¹⁰ Herra istuu vedenpaisumisen päällä: Herra pysyy Kuninkaana ijankaikkisesti. ¹¹ Herra antaa kansallensa väkevyyden: Herra siunaa kansaansa rauhalla. ³⁰ ¹ Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä. (H30:2) Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta. ² Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi. ³ Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan. ⁴ Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi. ⁵ Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo. ⁶ Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu. ⁷ Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin. ⁸ Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen. ⁹ Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas? ¹⁰ Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani. ¹¹ Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla, ¹² Että minun kunniani veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti!