Finnish(i)
11 Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
12 Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
13 Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.
14 Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
15 Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
16 Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
17 Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
18 Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
19 Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
20 Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
21 Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?