Bible verses about "how we should live our lives" | Finnish

Proverbs 16:1-20:30

1 Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus. 2 Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet. 3 Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy. 4 Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi. 5 Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät. 6 Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään. 7 Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan. 8 Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä. 9 Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä. 10 Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin. 11 Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa. 12 Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan. 13 Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan. 14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen. 15 Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade. 16 Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa. 17 Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin. 18 Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä. 19 Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa. 20 Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan. 21 Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia. 22 Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus. 23 Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin. 24 Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut. 25 Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan. 26 Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta. 27 Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli. 28 Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi. 29 Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle. 30 Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa. 31 Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä. 32 Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa. 33 Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.

Proverbs 17:1-20:30

1 Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. 2 Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä. 3 Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet. 4 Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä. 5 Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta. 6 vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä. 7 Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella. 8 Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään. 9 Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi. 10 Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä. 11 Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan. 12 Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa. 13 Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. 14 Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut. 15 Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus. 16 Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta? 17 Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä. 18 Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. 19 Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta. 20 Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen. 21 Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa. 22 Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut. 23 Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä. 24 Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne. 25 Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on. 26 Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee. 27 Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu. 28 Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

Proverbs 18:1-20:30

1 Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin. 2 Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä. 3 Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä. 4 Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa. 5 Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa. 6 Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja. 7 Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle. 8 Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen. 9 Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee. 10 Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi. 11 Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä. 12 Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.. 13 Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi. 14 Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä? 15 Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa. 16 Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen. 17 Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään. 18 Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella. 19 Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä. 20 Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä. 21 Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä. 22 Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta. 23 Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi. 24 Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

Proverbs 19:1-20:30

1 Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on. 2 Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä. 3 Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan. 4 Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä. 5 Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän. 6 Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa. 7 Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään. 8 Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän. 9 Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan. 10 Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita. 11 Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää. 12 Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle. 13 Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen. 14 Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta. 15 Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää. 16 Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman. 17 Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on. 18 Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa; 19 Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen. 20 Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi. 21 Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen. 22 Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia. 23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty. 24 Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa. 25 Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi. 26 Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi. 27 Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista. 28 Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden. 29 Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

Proverbs 20:1-30

1 Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikinä viisaaksi tule. 2 Kuninkaan peljättämys on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin. 3 Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät. 4 Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sentähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään. 5 Neuvo on miehen sydämessä niinkuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös. 6 Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on? 7 Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä. 8 Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä. 9 Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni? 10 Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus herralle. 11 Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on. 12 Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt. 13 Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllän leipää. 14 Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa. 15 Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale. 16 Ota hänen vaattensa joka muukaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä. 17 Varastettu leipä maistuu miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä. 18 Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvotella toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän. 19 Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on. 20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä. 21 Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta. 22 Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua. 23 Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä. 24 Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä? 25 Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia. 26 Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä. 27 Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen. 28 Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella. 29 Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus. 30 Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla.

Psalms 139:23

23 Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.

Matthew 19:21

21 Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy mitä sinulla on, ja anna vaivaisille: ja sinun pitää saaman tavaran taivaassa; ja tule ja seuraa minua.

Mark 12:30-31

30 Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky. 31 Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.

John 15:8

8 Siinä minun Isäni kunnioitetaan, että te paljon hedelmää kantaisitte, ja tulette minun opetuslapsikseni.

John 3:16

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.

Ephesians 6:10

10 Viimein, rakkaat veljeni, olkaat väkevät Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.

Galatians 2:20

20 Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu. Mutta minä elän, en silleen minä, vaan Kristus elää minussa; sillä jota minä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, joka on minua rakastanut ja antoi itsensä minun edestäni.

Hebrews 12:12-16

12 Sentähden ojentakaat vaipuneet kätenne ja väsyneet polvenne, 13 Ja astukaat vilpittömät askeleet jaloillanne, ettei joku kompastuisi niinkuin ontuva, vaan paljoa enemmin terveeksi tulis. 14 Noudattakaat rauhaa kaikkein kanssa ja pyhyyttä, paitsi jota ei yksikään saa Herraa nähdä, 15 Ja ottakaat vaari, ettei joku Jumalan armosta tulisi pois, ettei joskus kasvaisi joku karvas juuri jotakuta vastahakoisuutta tekemään ja monta sen kautta tulisi saastutetuksi; 16 Ettei joku olisi huorintekiä eli jumalatoin niinkuin Esau, joka yhden atrian tähden myi pois esikoisuutensa oikeuden.

1 John 3:1-10

1 Katsokaat, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään. Sentähden ei maailma teitä tunne; sillä ei hän häntäkään tunne. 2 Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset, ja ei ole se vielä ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedämme, kuin se ilmestyy, niin me hänen kaltaisiksensa tulemme; sillä me saamme hänen nähdä niinkuin hän on. 3 Ja jokainen, jolla tämä toivo on hänen tykönsä, puhdistaa itsensä, niinkuin hänkin puhdas on. 4 Jokainen, joka syntiä tekee, se myös tekee vääryyttä, ja synti on vääryys. 5 Ja te tiedätte hänen ilmestyneen, että hän meidän syntimme ottais pois; ja ei hänessä ole syntiä. 6 Jokainen, joka hänessä pysyy, ei hän syntiä tee; mutta jokainen, joka syntiä tekee, ei se ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut. 7 Lapsukaiset, älkäät antako kenenkään teitänne vietellä. Joka vanhurskautta tekee, se on vanhurskas, niinkuin hänkin vanhurskas on. 8 Joka syntiä tekee, hän on perkeleestä; sillä perkele tekee syntiä alusta. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän perkeleen työt särkis. 9 Jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei se syntiä tee; sillä hänen siemenensä pysyy hänessä, ja ei hän taida syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt. 10 Siitä ilmaantuvat Jumalan lapset ja perkeleen lapset. Jokainen, joka ei tee vanhurskautta, ei se ole Jumalasta, ja joka ei rakasta veljeänsä.

Micah 6:8

8 Se on sinulle sanottu, ihminen, mikä hyvä on, ja mitä Herra sinulta vaatii, nimittäin, ettäs kätket Jumalan sanan, ja harjoitat rakkautta, ja olet nöyrä sinun Jumalas edessä.

John 3:16-17

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman. 17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.

Romans 12:1-2

1 Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet, Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidän toimellinen jumalanpalveluksenne. 2 Ja älkäät sovittako teitänne tämän maailman muodon jälkeen, vaan muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olis.

Philippians 2:14-15

14 Tehkäät kaikki napisematta ja kamppailematta. 15 Että te olisitte laittamattomat ja yksivakaiset, nuhteettomat Jumalan lapset pahanilkisen ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden seassa te paistakaat niinkuin kynttilät maailmassa,

2 Peter 3:1-18

1 Tämän nyt toisen lähetyskirjan minä teille, minun rakkaani, kirjoitan, jolla minä herätän ja neuvon teidän vakaata mieltänne, 2 Että te muistaisitte ne sanat, jotka ennen pyhiltä prophetailta sanotut ovat, ja myös meidän käskymme, jotka olemme Herran ja Vapahtajan apostolit. 3 Ja tietäkäät se ensin, että viimeisinä päivinä tulevat pilkkaajat, jotka oman himonsa jälkeen vaeltavat, 4 Ja sanovat: kussa on lupaus hänen tulemisestansa? Sillä siitä päivästä, kuin isät ovat nukkuneet, pysyvät kaikki niinkuin ne luonnon alusta olleet ovat. 5 Mutta tietäen ei he tahdo tietää, että taivaat muinen olivat, ja maa vedestä, joka vedessä Jumalan sanan kautta seisoo. 6 Kuitenkin siihen aikaan se maailma niiden kautta vedenpaisumisella hukkui. 7 Niin myös ne taivaat ja maa, jotka nyt ovat, hänen sanansa kautta säästetään tulen varaksi tuomiopäivään asti, jona jumalattomat ihmiset kadotetaan. 8 Mutta tätä yhtä ei pidä teiltä salattaman, minun rakkaani: yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhannen ajastaikaa, ja tuhannen ajastaikaa niinkuin yksi päivä. 9 Ei Herra viivytä lupaustansa, (niinkuin muutamat sen viipyvän luulevat,) vaan hän on meidän kanssamme kärsiväinen, ja ei tahdo, että jonkun pitäis hukkuman, vaan että jokainen itsensä parannukseen kääntäis. 10 Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas yöllä, ja silloin taivaat suurella pauhinalla menevät pois, mutta elementit pitää palavuudesta sulaman, ja maa, ja rakennukset, jotka hänessä ovat, pitää palaman ylös. 11 Että kaikki nämät pitää katooman, minkäkaltaiset tulee teidän silloin olla pyhissä menoissa ja jumalisuudessa: 12 Niin että te odotatte ja ikävöitsette Jumalan päivän tulemista, jona taivaat tulesta raukeevat ja elementit palavuudesta sulavat? 13 Mutta me odotamme uusia taivaita ja uutta maata hänen lupauksensa jälkeen, joissa vanhurskaus asuu. 14 Sentähden, minun rakkaani, että te näitä odotatte, niin ahkeroitkaat, että te hänen edessänsä puhtaiksi ja nuhteettomiksi rauhassa löydettäisiin; 15 Ja lukekaat meidän Herran Jesuksen Kristuksen pitkämielisyys teidän autuudeksenne, niinkuin myös meidän rakas veljemme Paavali siitä viisaudesta, joka hänelle annettu on, teille on kirjoittanut, 16 Joka myös jokaisessa kirjassansa näistä puhuu, joissa muutamat ovat työläät ymmärtää, jotka taitamattomat ja huikentelevaiset turmelevat, niinkuin muutkin Raamatut, omaksi kadotukseksensa. 17 Nyt että te, minun rakkaani, sen jo ennen tiedätte, niin karttakaat, ettette vieteltäisi jumalattomain eksytyksellä ynnä heidän kanssansa, ja lankeaisi pois omasta vahvuudestanne, 18 Vaan kasvakaat meidän Herramme ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa: jolle olkoon kunnia sekä nyt että ijankaikkiseen aikaan, amen!

Psalms 119:1-176

1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat. 2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät. 3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa. 4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys. 5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs! 6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään. 7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet. 8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää. 9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen. 10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs. 11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan. 12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs! 13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet. 14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta. 15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs. 16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas. 17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin. 18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas. 19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs. 20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen. 21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat. 22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses. 23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs. 24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani. 25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen. 26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys. 27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs. 28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen. 29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis. 30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni. 31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla. 32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten. 33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin. 34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni. 35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan. 36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen. 37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes. 38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin. 39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset. 40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas. 41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen, 42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas. 43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas. 44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti, 45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs, 46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee, 47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan, 48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs. 49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa. 50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun. 51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee. 52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan. 53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät. 54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa. 55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis. 56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin. 57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas. 58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen. 59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen. 60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään. 61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias. 62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden. 63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät, 64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs. 65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen. 66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys. 67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas. 68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs. 69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys. 70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas. 71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin. 72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa. 73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs. 74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas. 75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt. 76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet. 77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni. 78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs. 79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat. 80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi. 81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle. 82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat? 83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs. 84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani? 85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään. 86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua. 87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt. 88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen. 89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa. 90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy. 91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat. 92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut. 93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat. 94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs. 95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin. 96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät. 97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen. 98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani. 99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni. 100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys. 101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin. 102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua. 103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja. 104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä. 105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni. 106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon. 107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä. 108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes. 109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias. 110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs. 111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo. 112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti. 113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias. 114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle. 115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt. 116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla. 117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs. 118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe. 119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias. 120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas. 121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät. 122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa. 123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen. 124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs. 125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses. 126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet. 127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa. 128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä. 129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää. 130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen. 131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys. 132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat. 133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita. 134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys. 135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys. 136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä. 137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat. 138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt. 139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet. 140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää. 141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs. 142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus. 143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs. 144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän. 145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin. 146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin. 147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon. 148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas. 149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. 150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas. 151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus. 152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut. 153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias. 154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta. 155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs. 156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. 157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas. 158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä. 159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen. 160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti. 161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas. 162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on. 163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan. 164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden. 165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa. 166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys. 167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti. 168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs. 169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen. 170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen. 171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys. 172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat. 173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys. 174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias. 175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua! 176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.

Proverbs 3:5

5 Luota Herraan kaikesta sydämestäs, ja älä luota ymmärryksees;

Ephesians 4:25

25 Sentähden pankaat pois valhe, ja puhukaan jokainen lähimmäisensä kanssa totuutta; sillä me olemme jäsenet keskenämme.

Colossians 3:12-17

12 Niin pukekaat siis teitänne niinkuin Jumalan valitut, pyhät ja rakkaat, sydämellisellä laupiudella, ystävyydellä, nöyryydellä, hiljaisuudella ja pitkämielisyydellä, 13 Ja kärsikäät toinen toistanne ja anteeksi antakaat toinen toisellenne, jos jollakin on kannetta toista vastaan; niinkuin myös Kristus teille on anteeksi antanut, niin myös tekin tehkäät. 14 Mutta ylitse näiden kaikkein pukekaat päällenne rakkaus, joka on täydellisyyden side. 15 Ja Jumalan rauha hallitkoon teidän sydämissänne, johonka te myös kutsutut olette yhteen ruumiiseen, ja olkaat kiitolliset. 16 Asukaan Jumalan sana runsaasti teissä, kaikella viisaudella. Opettakaat ja neuvokaat teitänne keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten armon kautta Herralle teidän sydämissänne. 17 Ja kaikki, mitä te teette puheella eli työllä, niin tehkäät kaikki Herran Jesuksen nimeen, ja kiittäkäät Jumalaa ja Isää hänen kauttansa.

Colossians 1:10

10 Että te soveliaasti vaeltaisitte, kelvaten kaikissa Herralle, ja hedelmän tekisitte kaikissa hyvissä töissä ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa,

Ephesians 4:29-32

29 Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis. 30 Ja älkäät Jumalan Pyhää Henkeä murheelliseksi saattako, jossa te lunastuksen päivään asti kiinnitetyt olette. 31 Kaikki haikeus, ja närkästys, ja viha, ja huuto, ja sadatus olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden kanssa. 32 Mutta olkaat keskenänne ystävälliset ja laupiaat, ja anteeksi antakaat toinen toisellenne niinkuin Jumala teillekin Kristuksen kautta anteeksi antanut on.

Topical data is from OpenBible.info, retrieved November 11, 2013, and licensed under a Creative Commons Attribution License.