FinnishPR(i)
1 Mutta Joona pahastui tästä kovin, ja hän vihastui.
2 Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa.
3 Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä."