Genesis 9:10 Cross References - FinnishPR

¹⁰ ja kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka luonanne ovat, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien metsäeläinten kanssa, jotka luonanne ovat, kaikkien kanssa, jotka arkista lähtivät, kaikkien maan eläinten kanssa.

¹ Silloin Jumala muisti Nooaa ja kaikkia metsäeläimiä ja kaikkia karjaeläimiä, jotka olivat hänen kanssansa arkissa. Ja Jumala nosti tuulen puhaltamaan yli maan, niin että vesi laskeutui.

¹⁵ muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa. ¹⁶ Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on."

¹ Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi: ² "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni? ³ Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua. ⁴ Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää. ⁵ Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse? ⁶ Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven, ⁷ kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat? ⁸ Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti, ⁹ kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi, ¹⁰ kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet ¹¹ ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'? ¹² Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa, ¹³ että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois? ¹⁴ Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille; ¹⁵ jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan. ¹⁶ Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut? ¹⁷ Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit? ¹⁸ Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät. ¹⁹ Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija, ²⁰ että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle? ²¹ Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri! ²² Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot, ²³ jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi? ²⁴ Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan? ²⁵ Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien, ²⁶ niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole, ²⁷ niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon? ²⁸ Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat? ²⁹ Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän? ³⁰ Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni. ³¹ Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan? ³² Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa? ³³ Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee? ³⁴ Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi? ³⁵ Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'? ³⁶ Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä? ³⁷ Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit, ³⁸ kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?" ³⁹ (H39:1) "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän, ⁴⁰ (H39:2) kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä? ⁴¹ (H39:3) Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?

¹ (H40:20) Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? ² (H40:21) Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? ³ (H40:22) Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi? ⁴ (H40:23) Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti? ⁵ (H40:24) Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä? ⁶ (H40:25) Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken? ⁷ (H40:26) Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia? ⁸ (H40:27) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä! ⁹ (H40:28) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan." ¹⁰ (H41:1) "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? ¹¹ (H41:2) Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. ¹² (H41:3) En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. ¹³ (H41:4) Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? ¹⁴ (H41:5) Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. ¹⁵ (H41:6) Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. ¹⁶ (H41:7) Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. ¹⁷ (H41:8) Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. ¹⁸ (H41:9) Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. ¹⁹ (H41:10) Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. ²⁰ (H41:11) Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. ²¹ (H41:12) Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. ²² (H41:13) Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. ²³ (H41:14) Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. ²⁴ (H41:15) Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. ²⁵ (H41:16) Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. ²⁶ (H41:17) Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. ²⁷ (H41:18) Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. ²⁸ (H41:19) Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. ²⁹ (H41:20) Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. ³⁰ (H41:21) Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. ³¹ (H41:22) Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. ³² (H41:23) Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. ³³ (H41:24) Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. ³⁴ (H41:25) Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."

⁵ (H36:6) Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti. ⁶ (H36:7) Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.

⁹ Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa.

¹¹ Enkö siis minä armahtaisi Niiniveä, sitä suurta kaupunkia, jossa on enemmän kuin sata kaksikymmentä tuhatta ihmistä, jotka eivät vielä tiedä, kumpi käsi on oikea, kumpi vasen, niin myös paljon eläimiä?"